Puistikon laidalla, jalavan alla Kesäisenä päivänä kohdattiin. Liversi leivo pankin ikkunalla, Syreenit suloiset tuoksuivat niin. Kadulla Corollaa pidin äänessä, Kun sinä, lintuni, pankkiin menit. Kiinnitin tekoparran eteisessä, Sireenit soivat, tuoksui syreenit. Vaan nyt tuo kaikki on kaukaista aivan, Emme enää kaappaajina astu laivaan. Enää en konepistoolitulella Reittiäsi raivaa, Aamussa suven taivaan, Kerran vaan kohdataan Alla hirsipuun. Niin oli hanget ja järkesi jäässä, Paljastit kuprumme suunnitellun. Joku laverteli Suomen päässä, Ainakin siitä kerrasta, kun Puistikon laidalla, jalavan alla Kesäisenä päivänä kohdattiin. Liversi leivo pankin ikkunalla, Syreenit suloiset tuoksuivat niin. Vaan nyt tuo kaikki on kaukaista aivan, Emme enää kaappaajina astu laivaan. Enää en konepistoolitulella Reittiäsi raivaa, Aamussa suven taivaan, Kerran vaan kohdataan Alla hirsipuun.