Lauantai aamu, katson telkkarii, äiti vielä nukkuu
Loppukuu ja meil on maito loppu, murot veteen hukkuu
Lakkaa lumisade mä oon vähän kade pihalätkä kun alkaa
Jää väliin pelit vaik ois kiva keli kun ei mahdu luistimet jalkaan
Ja vielä tulee joskus se päivä kun ostan Linnanmäen rannekkeen
Silloin poissa on huolen häivät kaikkiin laitteisiin uudestaan meen
Ja vielä tulee joskus se päivä kun ostan Linnanmäen rannekkeen
Kaikki murheet taakseni jäivät kuin hattaraan ilmaiseen
En kevään jälkeen enää kouluun mennyt, mulla kaverit vaihtui
Harvoin olin himassakaan ihmettelin vain miks mutsi laihtui
Rahaa tehtiin, päästiin vääriin lehtiin, fyrkat käytin nyrkkirautaan
Kovettui kuori, olin liian nuori kantaessain lapsuutta hautaan
Ja vielä tulee joskus se päivä kun ostan Linnanmäen rannekkeen
Silloin poissa on huolen häivät kaikkiin laitteisiin uudestaan meen
Ja vielä tulee joskus se päivä kun ostan Linnanmäen rannekkeen
Kaikki murheet taakseni jäivät kuin hattaraan ilmaiseen
Ja siitä kymmen vuotta oli rauta niin kuumaa
Etten päivääkään muista
Kuin musta aukko elämää nielin
Tippui lehdetkin puista
Ja kyllä sen tietää miten siinä käy
Kun aina päätänsä aukoo
Löytyy pahempi ja kovempi tyyppi
Joka vastapalloon laukoo
Tähän pieneen koppiin päättyi lento, olin surkeuden huippu
Pieni ja hento
Parempi vain jos ei ovea koskaan avata
Kunnes eräänä päivänä kirjeen toi Posti
Värikkään tekstin kuoresta nostin
Pieni tyttö kirjoitti "Isi, mä haluaisin tavata"
Ja vielä tulee joskus se päivä kun ostan Linnanmäen rannekkeet
Kaikki vanhat taakseni jäävät, pääsen luoksesi vapauteen
Ja vielä tulee joskus se päivä kun ostan Linnanmäen rannekkeet
Kaikki vanhat taakseni jäävät, pääsen luoksesi vapauteen
Ja vielä tulee joskus se päivä kun ostan Linnanmäen rannekkeet