Helsinki, savuinen, sumuinen kaupunki (Kuusamo) Ihmiset eivät tunne edes naapurejaan (Ba ba ba ba ba baa ba baa) Kaikilla on kiire, harva täällä hymyilee (Kuusamo) Näkymättömät langat repivät ja nykivät sätkynukkeja Jotka poukkoilevat kuin saaliskalat sumpussa Kaikilla on kiire ei minnekään Kuusamo, nyt kutsuu mua Kuusamo Metsän näen jämäkän Ja vaaran sinertävän Kuusamo, nyt kutsuu mua Kuusamo Sieltä vaan mä rauhani saan (Kuusamo) Helsingissä ei asu enää helsinkiläisiä On vain joukko yksinäisiä, ja heitä on monta, liian monta En tahtoisi olla yksi heistä Tahdon olla vapaa, ja hengittää havun tuoksua Täällä olen kuin vanki, lähden Kuusamoon Kuusamo Ba ba ba ba ba baa ba baa Ba ba ba ba ba ba baa Ba baa baa ba ba ba baa Kuusamo Ba ba ba ba ba baa ba baa Baa ba baa Ba ba ba ba baa Kaukana, on mennyt onni kaukana Mielenrauhan menetin, mut sen kai saan takaisin Ainoa lie paikka vailla vainoa Korpimaa se kanssani jaa Kuusamo Ba ba ba ba ba baa ba baa Ba ba ba ba ba ba baa Ba baa baa ba ba ba baa Kuusamo Ba ba ba ba ba baa ba baa Baa ba baa Ba ba ba ba baa Kuusamo Ba ba ba ba ba baa ba baa Ba ba ba ba ba ba baa Ba baa baa ba ba ba baa Kuusamo Ba ba ba ba ba baa ba baa