Mä olen kelannut sua monta vuorokautta/
Kuukautta/
Tää alkaa ole jo sairautta/
Jotenki mun ajatukset kulkee aina sun kautta/
Vaik sä olet ostoskeskus ja mä vaan kyläkauppa/
Olet silti muistoissani todellista vaurautta/
En vain muistanu sydämeni haurautta/
Kun suhun rakastuin sain sen tuntee pahimman kautta/
Jos saisin sut en tarvis muuta rikkautta kultaa/
Tiedän etten ole täydellinen myönnän sen/
Paikasta sydämestäs olisin antanut kaikkeuden/
Uhrannut minuuden/
Puolesta rakkauden/
Ilman sua olen kaikkien keskellä yksinäinen/
Olen kirjoittanut sulle tuhat biisii kulta/
Olen halunnut vain antaa kaiken tunteisiisi kulta/
Ja mä tiedän etten saa sua lähelleni/
Ja kai se on ihan oikein itselleni/
Mä pelkään että se on oikein itselleni/
Sinä vain, ei muut mua huomiseen saa jaksamaan/
Sinä vain, yksin pystyt mulle voimaa antamaan/
Sinä vain, joka kerran rakkauden sait'syttymään/
Sinä vain, olet aina ainoain/
Sä yksi yö soitit ja halusit tulla käymään/
Suostuin vaik tiesin mitä siin tulee käymään/
Vaikkei oltukaan pariin kuukauteen nähtykään/
Silti huomasin et tunteeni ei ollu hävinnytkään/
Esitin kylmää mut ei siit mitään tullu/
Vastustaa tunteit mut ei ne sitä kulu/
Vaan rakastuin suhun vaan lisää taas/
Ihmettelin paljon rakkaut muhun mahtuukaan/
Mä olen vaan metsä kun sä olet ne puut/
Kaikkien joukosta taas haluaisin vain sinuu/
Mutta tiedän että niin ei tule käymään/
Miksi ihmeessä sä teet taas mulle tämän/
Mä haluaisin olla kylmä niinkuin moni muu/
Ei ikinä voisi mikään sattuu/
Kuinka helppo silloin elämä olisikaan/
Ei kukaan koskaan voisi mua satuttaa/
Sinä vain, ei muut mua huomiseen saa jaksamaan/
Sinä vain, yksin pystyt mulle voimaa antamaan/
Sinä vain, joka kerran rakkauden sait'syttymään/
Sinä vain, olet aina ainoain/
Sinä vain, ei muut mua huomiseen saa jaksamaan/
Sinä vain, yksin pystyt mulle voimaa antamaan/
Sinä vain, joka kerran rakkauden sait'syttymään/
Sinä vain, olet aina ainoain.