Siinä mattolaiturin pöydällä suudeltiin
Minä nojasin lautoihin, sinä painuit minuun kii
Hukkui virran solinaan kuumat huokaukset
Sä et leikkinyt neitsyttä, et enää tainnut ollakaan
Ei se paljon haitannut, eikä mikään muukaan
Muistan sinun huulesi kauniit ja pehmeät
Muistan sinun kämmenellä viivat sileät
Kuin meidän elämät, vielä elämättömät
Olen montaa suudellut, tunnustan tässä näin
En oo siitä huudellut, mutta myönnän jälkeenpäin
Sun muisto pois ei katoo vaan se painaa sydäntäin
Tähtitaivaan alla silloin kotiin kävelin
Ne samat tähdet loistaa tuolla vieläkin
Ensimmäistä kertaa niiden alla rakastin
Sä et leikkinyt neitsyttä, et enää tainnut ollakaan
Ei se paljon haitannut, eikä mikään muukaan
Muistan sinun huulesi kauniit ja pehmeät
Muistan sinun kämmenellä viivat sileät
Sä et leikkinyt neitsyttä, et enää tainnut ollakaan
Ei se paljon haitannut, eikä mikään muukaan
Muistan sinun huulesi kauniit ja pehmeät
Muistan sinun kämmenellä viivat sileät
Kuin meidän elämät, vielä elämättömät
Tunnetko syksyn muistoja tuovan?
Tunnetko tuoksun mäntysuovan?
Pihlajanmarjat, tulevaisuus
Virtaan jo hukkunut vielä... vieläkin uus
Sä et leikkinyt neitsyttä, et enää tainnut ollakaan
Ei se paljon haitannut, eikä mikään muukaan
Muistan sinun huulesi kauniit ja pehmeät
Muistan sinun kämmenellä viivat sileät
Sä et leikkinyt neitsyttä, et enää tainnut ollakaan
Ei se paljon haitannut, eikä mikään muukaan
Muistan sinun huulesi kauniit ja pehmeät
Muistan sinun kämmenellä viivat sileät
Kuin meidän elämät, vielä elämättömät