Pieni mä vielä olin itsekin, kun koiranpennun syliini sain.
Saaneeni tiesin mä tosikaverin, et leikkikalu ollut sä vain.
Sinä kasvoit mun vierelläin, kuinka hyvä on ollutkaan näin.
Sä oot mun pieni rakas ystäväin, juosta kanssas mä sain lailla tuulen.
Niin lämmin tunne herää sisälläin, kun sun haukkuas vain mä jostain kuulen.
Usein mä tunsin, mua ymmärrä ei koko maailmassa varmaan kukaan.
Tieni kun metsään ja poluille vei, vaan sinä silloin kelpasit mukaan.
Alla puiden joskus itkinkin ja sun turkkiasi silitin.
Sä oot mun pieni rakas ystäväin, juosta kanssas mä sain lailla tuulen.
Niin lämmin tunne herää sisälläin, kun sun haukkuas vain mä jostain kuulen.
Yhteinen aika pian lopussa on, sitä hyväksyä on vaikeaa.
Päivät nuo leikin ja riemun auringon taivaanrannan taakse katoaa.
Kohta sammuu säde viimeinen, siitä kiinni pitää voi mä en.
Sä oot mun pieni rakas ystäväin, juosta kanssas mä sain lailla tuulen.
Niin lämmin tunne herää sisälläin, kun sun haukkuas vain mä jostain kuulen.
Sä oot mun pieni rakas ystäväin, juosta kanssas mä sain lailla tuulen.
Niin lämmin tunne herää sisälläin, kun sun haukkuas vain mä jostain kuulen.