1.
Sinut saattelen matkalle pienoinen, sinut lasken helmahan tuulen.
Suru kirjoittaa tarinaa kyynelten. Se on enkelten kuiskintaa luulen.
Sua hetkeksikään en hyljännyt? Mutt en silti pelastaa voinut!
Sinun varmasti hyvä on olla nyt? Vain on tuuli ikävä on soinut nyt.
Ensimmäinen kertosäe:
Katsoin käsiäs,
Jalkojas pieniä niin, niistä jälkesi. Muistoksi annoit!
Tupsu hiuksias, käteeni annettiin. Mua Jumala silloinkin kannoit.
2.
Sylis ääni, on enkeli pikkuinen. Minun täytyykö sinut pois antaa?
Sinut suljen, muistoihin tuhansiin.
Isi viimeiseen matkaan, sua kantaa!
Toinen kertosäe:
Sinut joudumme, maan syliin laskemaan. Ei äiti voi viell tulla mukaan.
Me luovumme, luottaen Jumalaan! Sua paremmin, hoitais ei kukaan!
3.
Sua hetkesikään en hyljännyt? Mutt en siltikkään pelastaa voinut!
Sinun varmasti hyvä on olla nyt? Vain on tuuli ikävä soinut!