Kallion päälle seisomaan mä jään
Sinun kanssasi täältä kauemmaksi nään
Ja jostain hiljaa tuuli tuo yllemme käy
Taivaallamme ei pilviä näy
Aurinkomme kun laskemaan jo ennättäy
Aamu kun saapuu siinä yhä oot
Meille kauneimmat linnut aina laulakoot
En sinun viereltäsi mä kääntyisi pois
Taivaankansi niin kirkas ei ois
Sitä kanssas jos yhdessä en katsella vois
Ympäröi meitä arjen askareet
Minä vierelläs kuljen vaikka minne meet
Ja vaikka vaihtuu päivät ja yö yllättää
Kätes kättäni saa lämmittää
Eikä allamme horjumaan käy kallio tää
Ymmärtänetkö arvoasi sun
Päivä päivien jälkeen jälleen rakastun
Niin tuttu vierelläni ja turvallinen
Toivon että sä tuntisit sen
Sinun kanssasi olla voin mä onnellinen