Kerran rakensin talon lentohiekkaan Katselin sen vajoavan Vaihdoin ihoni pukuun Vaikka tiesin kankaan hankaavan Nousin kymmeniin vääriin juniin En päässyt koskaan perille Tuijotin tuhansiin peileihin Kunnes kadotin kuvani Te kai sanotte että luovutin Kun käänsin selkäni ja päästin irti Kerran rakastin kerran kärsin Ymmärsin vasta kun unohdin Meri suutelee kallioita Tuuli huokailee puissa Kuljen kohti rantaa Aamu astuu vastaan Jään istumaan penkille Vanhan tammen varjoon Maa sykkii jalkojen alla Tuntuu hyvältä Hengittää syvään Hengittää syvään Hengittää syvään Hengittää syvään