En voinut en, kieltää lentoa/
Sulle ei paikkaasi niin vaan kerrota/
En haluu en, haaviin perhosta/
Luotan siihe et sut tapaan, jos oot samaan suuntaan menossa/
Jos sä pidät musta ei mun tarvi pitää kii susta/
Tuut ja meet kuten haluut, liiku mihi kiiruhdat/
Vaikka sua vilkuillaan, eihä se o miinuskaan/
Katoit jäbää kerra ja mun sukka muuttu niin mustaks/
Mut mult ei puutu luottamusta/
Pidät huolta musta ja samalla kuoppaat tuskaa/
Ja harmeja, niitä pitääki karsia/
Siihe helpoin tapa on hetki pieni sun käsivarsilla/
Kunnes aika lentää taas, mennä eri reittejä/
Se jolla ollu vuodest kaheksaseittemä/
Täst ei tulis mitää ellen kulkis omaa rataani/
Täst ei tulis mitää ellen tuntis oloo vapaaksi/
Kahleitta, palaamiseen on hyvä syy/
Yhä vajavainen mut nainen silti mut hyväksyt/
Eikä tähä sovi paremmin mikään riimi/
Ku et luotan et sä lennät kotii ilman et mä pidän kiinni/
Anna mennä tee se mitä on tehtävä/
Mut jos sä pois lähdet en takaa et pysyn ehjänä/
Mikä mä oisin estämää, jos ei tätä oliskaa tehtyy kestämää/
Jos sun on mentävä ni sun on mentävä/
Ehkäpä parast jos kummatki äänensä korottaa/
Enkä mä voi tehä hetkeen muuta ku odottaa/
Jos ilmestyisit oven taa, sä voit tulla iha millo vaa/
Ei yhtää välii monelta, katon sängystä ovee/
Ja mietin koputa koputa jo, joka sekka syvemmälle vajoon/
En saa niskast otetta, kirjotan tän sulle aamupalan ohella/
Istun koneella, heräsin äske, aamukolmelta/
Ja tälläst tää on ollu, juu/
Kerro sää mite sul menee, ootsä jo tavannu jonku muun/
Onhan taivaal lintui niinku meressä on kalaa/
Lopetan näihin kolmeen sanaa, sä oot vapaa/
Vaik varsinaist tarkotust ei kai oo/
Mul on määränpäänä ettei pää hajoo/
Elän enkä luo enempää kaaost ku/
Käynti täällä tää elämä vaa o/
Pidän kii mistä pystyn/
En haluu loistavaa vangita lyhtyyn/
Ku se vilkku ja liikku nii vilkkaasti/
Nii loistavan kirkkaasti/