Kun kuljen täällä vailla suuntaa ja määrää
Kierrättää huhuja, moni roskanpuhuja
Väittävät että, jollen tee jotain väärää
Niin sitten lienen nyt, tien penkkaan kylmennyt
Uhkailtiin tuhoudut, jos lähdet nyt matkaan
Ja pilvet päällä pään, räntää puskeen yhtenään
Vaan ei kai niin ahtaalla oo jumalatkaan
Että ne ottavat meidän kylän apinat, äänitorvikseen
Tarjottiin väliaikaismajoitus, kunhan teen mitä määräillään
Vaan samaan aikaan moni rajoitus nousi ilmaan kuin itsestään
Taivas saa sataa vaikka sepeliä, pieni sade ei pahaa tee
Vaan totuuden torvien keskellä ennenaikainen loppuni, se lähenee
Jos tie on tietöntä suota
Ja matkan suunnat sotkeentuu
Muistan vain
Ei enää kauaa, ei kovin kauaa
Niin löydän loppusijoituspaikkani
Siellä kaikki kirkastuu
Kyllä se vapaus ihan varmasti voittaa
Koiralle sanottiin ja lyötiin kettinkiin
Totuuden torvet paljon muutakin soittaa
Vaan niistä kuule en, kuin kaiun kaukaisen
Pian en sitäkään
Jos onkin kerjäläisen polku tuo
Jos se on ainoani jonka saan
Ei sitä korvaa kylläisyyden vuo
Jos se armosta annetaan
Kiitos ei, kiitos vaan
Jos tie on tietöntä suota
Ja matkan suunnat sotkeentuu
Niin muistan vain
Ei enää kauaa, ei kovin kauaa
Niin löydän loppusijoituspaikkani
Siellä kaikki kirkastuu
Jos tie on tietöntä suota
Ja matkan suunnat sotkeentuu
Niin muistan vain
Ei enää kauaa, ei kovin kauaa
Niin löydän loppusijoituspaikkani
Siellä kaikki kirkastuu