Kun isoisää muistelen
Niin hymyilevän vanhuksen taas mieleeni saan
Vaan räjähdyksen perään
Sitä pakostikin herää tarkemmin pohtimaan
Ja muistaa mietteet
Joissa köyhän alta tempaistu on Suomen maa
Ja kuinka jonkun
Täytyy alamäkiajoamme jarruttaa
♪
Se, minkä vuoksi eli
Minkä eteen ponnisteli
Minkä säilyneen sois
Sen hallitseva elin
Varasti ja paloitteli
Ehkä myy kaiken pois?
Kun hän katsoi peiliin
Näki ikivanhan ukon sekä matkan pään
Vaan nuori mieli
Ei antautuisi lahtarille sittenkään
Sen kertoi kirjeessään
Niin pieninä palasina on isoisä graniittirappusilla
Ja poliisin osa iloton
Jäseniä keräävät pitkän illan
Vaan kun löytyy se toinen pää
Niin juttu onkin murhajuttu
Joka meitä järkyttää
Kun uhri on se tv:stä tuttu mies
♪
Viimeisessä kirjeessänsä
Isoisä itseltänsä kyseli niin:
Jos rakennelmat saa nyt kaataa
Miksi tätä maata jälleenrakennettiin?
Ja miksi silloin
Niissä poteroissa pelättiin ja kärsittiin
Kun uudet voimat
Kaiken sabotoivat, koska voivat tehdä niin?
Hän niitä nuoruusvuotisia
Sodankäynnin aakkosia hyödynsi kai
Kun uskottavin tekosyin
Taas vihollista lähestyi ja satimeen sai
Ja katsoi kauan
Miestä syleili ja piti kiinni otteessaan
Ja sitten paukkui
Niin kuin todistajalausunnoissa kertaillaan
Jotain alkoi satamaan
Niin pieninä palasina on isoisä graniittirappusilla
Ja poliisin osa iloton
Jäseniä keräävät pitkän illan
Vaan kun löytyy se toinen pää
Niin juttu onkin murhajuttu
Joka meitä järkyttää
Kun uhri on se tv:stä tuttu mies
Jollei kansankoti kanna huolta heikoimmistaan
Uhrit lasketaan. Kuka tahtoo nimen listaan?