Lukkopesää rikkoessaan mietti Gudmunsson:
"Nyt viikinkien jälkeläinen polvillansa on"
Kun silloin öitten kylmettyä se talo vallattiin
Pian ikkunoistaan katsottiin sen kymmeneen poliisiin
Vaan mistäs täällä työtä saati oman kodin saan?
Kun vain jossain Kiinanmaalla kauppa jatkaa kasvuaan
Ne osti sieltä megafonin, siihen huutelee
Ja antautumaan vaatii, mutta niin en kyllä tee
En vaikka sinne saapuu joku pappi sättimään
Ja sanoo: "Taivaspaikat tuollaisilta evätään!"
Ja sanoo: "Senkin Juudas!"
Minä vastaan: "Senkin Loot!"
Jos paikat sitten joskus palavat niin palakoot
On eloa, on iloa ja viini kuohuvaa
Huominen on kaukainen kuin laaja Kiinan maa
On eloa, on iloa ja viini kuohuvaa
Huominen on kaukainen kuin laaja Kiinan maa
♪
Syysmellakoiden aikaan tuli turpaan tosiaan
Kun armeijakin meitä nuiji tappokoneillaan
Kyynelkaasun keskellä näin Gudmunssonin pään
Se nauroi: "Luulettekos, että alan itkemään?"
On eloa, on iloa ja viini kuohuvaa
Huominen on kaukainen kuin laaja Kiinan maa
On eloa, on iloa ja viini kuohuvaa
Huominen on kaukainen kuin laaja Kiinan maa
♪
Ennen Thoström tarttui töihin, tarttui tehtäviin
Kunnes toisen käden sormet jäivät sirkkeliin
Niin miestä sitten siirreltiinkin taka-alalle
Ja vaimo vaati muistosanat vihkivalalle
Sille pyhälle valalle
Vaan menneet ovat menneet, nyt se pullo tänne tuo
Kuihtuu metsän kasvitkin, jos eivät joskus juo
Kun vyösi alle uudet iskut joudut ottamaan
Niin kysy: "Ettekös te pysty tuon parempaan?"
(Häh?!)
♪
Kai jotkut synkät päivät oisin voinut vaihtaa pois
Vaan missäs niitä kukaan valoisampiin vaihtaa vois?
Me saatiin nämä kortit, ja ne kortit vähenee
Siis veli hyvä tästä päivästä se hyvä tee!
On eloa, on iloa ja viini kuohuvaa
Huominen on kaukainen kuin laaja Kiinan maa
On eloa, on iloa ja viini kuohuvaa
Huominen on kaukainen kuin laaja Kiinan maa
Niin, huominen on kaukainen
Kuin laaja Kiinan maa