Miltä tuntui lihapäitä paeta
Katuun kaatua ja jälleen saada turpaansa syyttä?
No, sen se opetti, kuinka moni tilasi
Lusikalla hyvyyttä
Ja arvaan, että rekkalastikuormalla tyhmyyttä
Ja jälkiruuaksi tyhmyyttä
Entä miltä tuntui peiliin katsoa
Nähdä mustelma ja verta joka paikassa, kunnes
Pikkuhiljaa silmät alkoi umpeen muurautua?
No, sen mä kestin paremmin
Kun peilin omistajatyttö lohdutti hieman mua
Aloin hiljalleen parantua
Ja lauloin:
Onhan kuitenkin aina lopulta
Aika hienoa olla elossa
Nousta ylös ja sanoa
Pidän sinusta ja tästä paikasta
♪
Näinä päivinä en enää turpaan saa
Mutta aikuisuus on joskus paljon hankalampaa
Nyt näkee voimakkaampia vaahtosuita
Jotka mukiloivat maailmaa
Ja tahtovat määrätä kaikkia muita taas
Ja lietsoa tappeluita taas
Silti aion täällä pitkään roikkua
Hopeareunuksissa killun, enkä irrota koskaan
Vaikka uskoa varmasti koetellaan
Niin hyvyyttä on annosteltu meihin
Aina enemmän kuin pahuutta milloinkaan
Pahuus ei pysty voittamaan
Koskaan
Onhan kuitenkin aina lopulta
Aika hienoa olla elossa
Nousta ylös ja sanoa
Pidän teistä ja pidän tästä paikasta
Onhan kuitenkin aina lopulta
Aika hienoa olla elossa
Nousta ylös ja sanoa
Pidän teistä ja pidän tästä paikasta