Ei poika ollut ritarin luonne, ei ollut prinsessa tyttökään,
Vaan kun kioskit on kiinni, moni tyytyy vähempään,
Sitten jo horjuttiin sinne ja tuonne
Niin kävi vuodet vierimään
Niissä tyytymättömyyden juonne heitä vei hämärään
Ja toinen toivoi käytännöllistä ja luovaa
Rahan naisen taskuun tuovaa, pyyteetöntä prinssiä satumaista
Ja toinen toivoi prinsessaa ja pyykkipiikaa
Jossa vihattu ei liikaa, hiljaista, uhrautuvaista naista
Alkoivat muovata sellaista
Saivat muovailuvahaa, muovailuvahaa, toisistaan
Mutteivat tieneet mitä siinä muovataan
On pelkkää muovailuvahaa, muovailuvahaa ihminen
Vieressä mietin, miettisit miten muovaat sen
Mut hei, ei tehdä näin
Muovailla maailmaansa nurinpäin
Kun me vain tahdomme, että muovaamatta rakastamme
Kun siinä uskossa elämä lipuu, niin mies on tervassa kuin täi,
Ja nainen miettii, mitäpä sai kun pelkkä sukunimi jäi
Molemmat vaativat lääkettä kipuun, vaan mistä lääkkeet löydetään
Niille, jotka huutavat houreitansa heräämään elämään
Ja saavat muovailuvahaa, muovailuvahaa toisistaan
Mutteivat tienneet mitä siinä muovataan
On pelkkää muovailuvahaa, muovailuvahaa ihminen
Vieressä mietin, miettisit miten muovaat sen
Muovailuvahaa, muovailuvahaa toisistaan,
Mutteivat tienneet mitä siinä muovataan
On pelkkää muovailuvahaa, muovailuvahaa ihminen
Vieressä mietin, miettisit miten muovaat sen