Aina jotain jää
Mä olin viidentoista, kun hän yöstä kaappasi mut mukaan
Huoneessaan kun riisuutui
Ei onnenpojan onnen määrää mittaamaan kyennyt kukaan
Hän kohotti kaikkeni ja taivaanportit repi auki
Sitten suuteli ja sanoi hyvästi
Vain unta oli äskeinen, kai aina muistat sen
♪
Ei sydäntäni huoneessaan varmaankaan huomannut
Kun aamuöiseen pakkaseen eksymään pisti mut
Noin vain sai rämäpään rakkaudesta juopumaan
Vaan kun tänne synnytään, synnytään luopumaan
Aina jotain jää
Aina jotain jää
Aina jotain jää
Löytää uuden ihmeen, luulee onni on nyt pysyvää
Ja murtuu katukäytävä
Kun tuo ihme sanoo, kuule joudun sinut jättämään
Taas harhailin ja kirosin
Mieli paha, mutten häntä
Sillä yhä vain nähdä voin
Kuinka satekaari laskeutuu sinne missä asuu
♪
Ei sydäntäni hihassaan varmaankaan huomannut
Kun aamuöiseen pakkaseen eksymään jätti mut
Noin vain sai rämäpään rakkaudesta juopumaan
Vaan kun tänne synnytään, synnytään luopumaan
Aina jotain jää
Aina jotain jää
Aina jotain jää
Löytää kasvukipujensa muistot mielen narikasta
Miten niissä tempoiltiin
Kynnyspuulla aikuisuuden, silti penikoina vasta
Niin hukkasin heidätkin
Vaan lakkaa en rakastamasta
Lahjojaan luonto jaa
No, sainko mitä halusin
En paljon, kuitenkin
Aina jotain jää
Aina jotain jää
Aina jotain jää