Luulin, etten koskaan enää saa Kättäsi mun käteen puristaa Tai kakkuus vadelmilla koristaa (Ja mä kiljuin armoo) Varmaan joku huudon kuuli kun Kömmit juuri kainalooni mun Nuku sinä vaan mä lupaan sun (Unta tarkoin valvoo) En mä tajuu enää antaa Sut pois jo kerran jouduin antamaan Tyhjän koskaan enää kantaa Sylin täydeltä tyhjyyttä kantamaan Rakkaus kuus-nolla voittaa Rakkaus kuus-nolla voittaa Rakkaus kuus-nolla voittaa Se tän stoorin kirjoittaa Valitsitko sinä minut vai Luoja kenties yhteen meidät sai En oo varma, uskonko ees kai (Täällä joku ohjaa) Jospa onkin rakkaus nimi sen Valtavan ja epämääräisen Lähellä kun olet, tiedä en (Parempaa mä lahjaa) Ei se toistu enää koskaan Sut pois jo kerran jouduin antamaan Tyhjän enää koskaan kantaa Mitä vaan teen, ettei tuu se toistumaan Rakkaus kuus-nolla voittaa Rakkaus kuus-nolla voittaa Rakkaus kuus-nolla voittaa Rakkaus kuusi-nolla voittaa Mä en liiku mihinkään Ihan paikoilleni jään Oi, nuo sormet, nenänpää Toiset käyköön lepäämään Ja kun ensimmäistäkään Enää en voi menettää Mulle yhdentekevää Mä en pyydä enempää Enkä yhtään vähempää Ota muu pois, jätä tää Rakkaus kuus-nolla voittaa Rakkaus kuus-nolla voittaa Rakkaus kuus-nolla voittaa Todiste sä siitä oot