Mä olin silloin kymmenen, kun lapsuus musta pakeni. Kuin huomaamatta julisteet peittivät mun tapetin. Sukulaiset kysyi mitä musta tulee oikein isona. Vastasin rokkistara, konduktööri tai karjanhoitaja. Mut äiti sanoi: "Maailma on turvaton paikka, Malta mieles. Opiskele papiks vaikka" Missä se kaikki on, joka mulle luvattiin Missä ovat onnenpäivät? Kai lapsuuteen jäivät. Tylsän tappava aikuisuus, elämän arkisuus. Äiti viethän minut takaisin maisemiin lapsuuteni. Mun on kovin vaikeeta astua niiden saappaisiin Joilla on omakotitalo, auto ja varaa telkkariin. Ne on kulkenut suorinta polkua, mä oon aina hukassa Oon vasta kalkkiviivoilla, kun mitalin saa voittaja. Ei säästötilii, mul on harvoin rahaa ruokaan. Mut äiti lupas: kyllä Luoja pitää huolta. Missä se kaikki on, joka mulle luvattiin Missä ovat onnenpäivät? Kai lapsuuteen jäivät. Tylsän tappava aikuisuus, elämän arkisuus. Äiti viethän minut takaisin maisemiin lapsuuteni. Äiti äiti Missä se kaikki on, joka mulle luvattiin Missä ovat onnenpäivät? Kai lapsuuteen jäivät. Tylsän tappava aikuisuus, elämän arkisuus. Äiti viethän minut takaisin maisemiin lapsuuteni.