Kävelinkö turhaan ne kilometrit Jotka mielessäni teitäs vaelsin Ja odotinko tyhjää, kun siltaa etsin Joka yltäis yli kuilun syöverin Kuitenkin Tahdoin vapautta päivien hehkun Vaan löysin hallan kohmettaman maan Se välillämme aukee ja siihen eksyy Kun mielet koettaa sanoin kurkottaa Toisiaan On sillanrakentaja levottomuus mielen Kun ikuisesti virtaa päivänvalo pois On sillanrakentaja lumovoima kielen Ja sillan yli kulkee lupaus, jos vain voi Se on mahdoton Nyt päivänvalo haipuu, saa luvan kaipuu Se tähti, joka kiertää tähteään Kun etsii kirkkautta, kauneuden nälkää Ja löytääkin vain öiden ikävää Pimeää On sillanrakentaja levottomuus mielen Kun ikuisesti virtaa päivänvalo pois On sillanrakentaja lumovoima kielen Ja sillan yli kulkee lupaus, jos vain voi On sillanrakentaja levottomuus mielen Kun ikuisesti virtaa päivänvalo pois On sillanrakentaja lumovoima kielen Ja sillan yli kulkee lupaus, jos vain voi Se on mahdoton