Tyttö joka pyöräili mua vastaan Joen vartta kirkonkylään päin Syyskuu värjäs pihan puut ja maan Jo kaukaa hänen hymyilevän näin Ja muistan miten kevyeksi muutuin Ja mä tiesin, että kestin surun jota muut ei nää Mä unetonten öiden poika kuulunut en mihinkään Tahdoin olla hänen lähellään Sä käännyit hymyillen mua kohti Silloin pimeääni hohti valo Josta palasen mä saan Tänään kun mä katson meitä Kerran yhteen eksyneitä Näen aina vaan Tytön joka pyöräili mua vastaan Tyttö joka pyöräili mua vastaan On tänään nainen joka maailmaa pyörittää Hän mantereita siirtää katseellaan On joskus peloissaan ja yksinään Hän tulee minun syliini Mä annan kaiken voimani Mun ylpeyteni häntä satuttaa Kun aika tarttuu askeliin ja jättää jäljet silmäkulmiin Lumous ei haihdu kuitenkaan Sä käännyit hymyillen mua kohti Silloin pimeääni hohti valo Josta palasen mä saan Tänään kun mä katson meitä Kerran yhteen eksyneitä Näen aina vaan Tytön joka pyöräili mua vastaan ♪ Sä käännyit hymyillen mua kohti Silloin pimeääni hohti valo Josta palasen mä saan Tänään kun mä katson meitä Kerran yhteen eksyneitä Näen aina vaan Sä käännyit hymyillen mua kohti Silloin pimeääni hohti valo Josta palasen mä saan Tänään kun mä katson meitä Kerran yhteen eksyneitä Näen aina vaan Tytön joka pyöräili mua vastaan