Havahdun siihe ku kaunis stadi o illal Seison yksin keskel katuu tai täydel stadionilla Ei tää aina ollu tälläst vaik tää o aina jännää Tajuutsä ettei asiat tapahdu ku tekemällä Mu mieli tumma niinku sadepilvi Mä en saa unta mä en saa kahleit irti Nyt sataa lunta, laula kirkossa vaa itkuvirsii Vaik pappi pyys mua seisoo, niin mä istuin silti Kun ei oo jäljellä voimii Mä pistän pääni mun polviin Tää on se ääni sun korviin Kun koko kaupungin valot ei voi valaista sun pimeää Ja vaikka aurinko nousis, silti tuntuu ettei kukaa nää Lapsen katse on lohduton, kun alla kuilu on loputon Tuntuu et ainoa elonmerkki on et tekee kipeää Mä koitan yksinään vaan turruttaa tunteet Se on maailman kalleint aikaa, kuluttaa umpeen Arpii kädessä, tuntuu pahalt ettei veden pääl voi kävellä Must puuttuu pala, en oo luovuttamas läheskää Kuvat selvempii, mä katon kaikkee lähempää Se mitä näen tääl se ahdistaa ja pelottaa Kerro vaan, mikä sut must erottaa Kun ei oo jäljellä voimii Mä pistän pääni mun polviin Tää on se ääni sun korviin Kun koko kaupungin valot ei voi valaista sun pimeää Ja vaikka aurinko nousis, silti tuntuu ettei kukaa nää Lapsen katse on lohduton, kun alla kuilu on loputon Tuntuu et ainoa elonmerkki on et tekee kipeää