Oon ollu vihatuin
Ei tullu mikään helposti (Hell no)
Mut nyt se vähän helpotti (Iha vähä)
Ai mitkä on mun moraalit? (Kerro mulle)
Autan niitä, jotka heikompii
Mun äitini synnytti legendan
Ongelmalapsi siit asti ku oli kaheksan
Silti aina mulla oli suuret unelmat
Päätin et mä aion tehä elämästä paremman
Ny ne sanoo mua suosituks
Alunperin kukaa ei ees mua suosinu
Mul oli nälkä, mut kukaan ei mua ruokkinu
Mut iha sama, emmä sitä edes vaatinu
Meidän pitäs aina olla yhtä kansaa
Ohjeistaa näit nuorii, ei johtaa niitä harhaan
Paljon kotei mistä nuoret haluu karkaa
Mut vasta liian myöhään joku jaksaa niitä auttaa
Ja kuka mä oon leikkii mitään enkelii
Mä oon aiheuttanu miljoonia kyynelii
Mä toivon et se olis vaa nii simppelii
Mä toivon et mä pystyisin ihmeisiin
Oon ollu vihatuin
Ei kaikki mua ymmärrä
Kun vastarannan puolel kasvaa
Sinne myöskin jää
Oon ollu vihatuin
Ja maksanu mun virheistä
Hintaa kunnes pinnan alla opin hengittää
On aika vihdoin koittanut nyt
Kun seison tääl vuorten pääl
Vain arvet näät enää
Oon ollu vihatuin
Iha ku oisin vihatuin
Iha ku oisin pilannu sen tilaisuuden olla enää ihailluin
Ei tänne ollu tikapuit
Iha ku mä en menettäny paljo vaik mä rikastuin
Iha ku sä vihaat mua ja digaat muit
Iha ku oisin valmis taas ihastuu suhu
Ja käytän tän, jos mul on tilaisuus puhuu
Ku koitan huutaa, mut ei ääntä tuu
Ja ku pitäs hymyillä iha ku mun pitäis vääntää suu
Oon ollu murtunu, mut nyt oon luutunu
Mä oon nukkunu hyvi, vaik olin pitkää uupunu
Sanoit et oon muuttunu ku annoin koko vuosikymmenen (Vuosikymmenen)
Haluun sen takas kertaa kymmenen (Nii)
Oon ollu vihatuin
Ei kaikki mua ymmärrä
Kun vastarannan puolel kasvaa
Sinne myöskin jää
Oon ollu vihatuin
Ja maksanu mun virheistä
Hintaa kunnes pinnan alla opin hengittää
On aika vihdoin koittanut nyt
Kun seison tääl vuorten pääl
Vain arvet näät enää
Oon ollu vihatuin