Yhdessä noista taloista mä asuin lapsena Opin elämää pihan kuluneilta ukoilta Värivirheitä lyödään ja HK:n sinistä vaan syödään Eikä kukaan tiedä sitten mitään mistään Koitin pysytellä sitkeesti kannoilla Kun isot jätkät teki pahojansa kulmilla Käärin röökin lehdistä, käsi ei saa täristä Eikä varsinkaan ollut lupaa hymyillä Sieltä kallioilta näkyi junaraiteille Ne oli kohtalona alapihan Mikolle Mut mulle ne oli suuntana haaveille Sieltä kallioilta suurille portaille Eikä kukaan muistanut kertoa, että meissä on tulevaisuus Ei kukaan tainnut ees uskoa, että meissä on tulevaisuus Pikku munapäästä kiljun voimin kukoksi Olin muuttumassa Martinlaakson rutoksi Sitten potkuja naamaan ja kolkko päätös siihen juhlaan Johon luulin, että elämäni tuhlaan Sieltä kallioilta näkyi junaraiteille Ne oli kohtalona alapihan Mikolle Ne raiteet vei mut elävänä muualle Sieltä kallioilta suurille portaille Eikä kukaan muistanut kertoa, että meissä on tulevaisuus Ei kukaan tainnut ees uskoa, että meissä on tulevaisuus ♪ Nyt on lapset ja vaimo, jota rakastan Pieni kämppä, mut ostin viimein kitaran Iltapuuhat ajallaan, karhunpoikaa lauletaan Sitten vaimon kanssa ehkä vielä pussaillaan Ei näillä eväillä kai paljon leveillä Mut kun lapset nukkuu sohvalla sylissä Mä kuiskaan hiljaa, niin etten niitä herätä Teissä on tulevaisuus, pysykää hengissä