Painaako niskaa Heitä pois nöyryys turha Jos tiedät liikaa On hiljaisuuskin murha Idiootit aina iloitsee Väsymättä mässäilee Sidettään jos silmien eestä Raottaa, se fiilistä häiritsee Niin lauma toimii Kun läskit kaljut käskee Karjaansa soimii Kun itse työtään ei tee Alas maahan renki jo pokkaa Asemaansa varmistelee Mitä haaviinsa hamuaakaan Kynsin hampain kii pitelee Se vaikenee, joka pelkää vastausta Ei kestä totuutta, jää vaille vapautta Se vaikenee, joka pelkää muiden mieltä Ja hiljeten väistää vain tyhmemmän tieltä Kallista tahtoo Halvalla halpaa saa Kuopastaan huitoo Sen kaivoi ahneudellaan Sitten syyttää herrojen herraa Joka väärin laumaansa vei Kun on itse laskenut alleen Miten niin muut tunnusta ei Se vaikenee, joka pelkää mieltä muiden Hukkuu myötävirran ruuhkaan, sekaan uiden Vaienneet äänet, taistelu turha raukeaa Auennein nyrkein katselen raakaa aukeaa Polvilleen maahan ratsuni uljas kumartuu Niin siis kaikki taipuu Ja viirit maahan vaipuu Vielä aamu aukee Auringon kanssa nousee Voittaja kulkee tuolla kanssa valtikan Kruunun ja viitan kiihkeän taiston tahriman Tuon viimeisen aamun airuen Jälkeen joukko huutaa: "Milloin harha jatkuu, mistä taivas alkaa Ja miksi kaikki loppuu" Voitto heille kuuluu Se tuhkan alle hiipuu Nuotioiden ääreen aarteineen käy Vielä etsii Ei näy mitään