Sun silmiä aristaa Hän tupakkaansa karistaa Sä tiedät miten tässä vielä käy Hän sun tarinaasi imee koko ajan ahnaammin Kun sun maailma on pimee, hänellä on paremmin Sä siksi vuodatat sun huolet, hän hiljaa hymyilee Ja kun kyyneliäs nuolet, hän haukottelee ja lausuu Niinhän se on Kaamean onneton On se, joka ei saa rakastumaan Itseensä ei ainuttakaan Voi sua, onneton Noinko vaikeeta se on Kummaa miten et saa rakastumaan Itseesi et ainuttakaan Yhtään ketään Miten säälittävää Sun silmiä aristaa Hän tupakkaansa karistaa Sä tiedät miten tässä vielä käy Hän kiusaa sua ja vainoo ivapuheillaan Hän on silti ainoo, joka saa sut hikoomaan Hän viipyy vielä pitkään, sä toivot pidempään Miten silloin häpesitkään, kun ensi kerran hän lausui Niinhän se on Kaamean onneton On se, joka ei saa rakastumaan Itseensä ei ainuttakaan Voi sua, onneton Noinko vaikeeta se on Kummaa miten et saa rakastumaan Itseesi et ainuttakaan Yhtään ketään Miten säälittävää Ja kun hän on muualla, kun hän on pois Sinut pelko ja turtumus täyttää Jos toiveet ois totta, ne kauniita ois Nyt ne kaikki sun virheesi näyttää Niinhän se on Kaamean onneton On se, joka ei saa rakastumaan Itseensä ei ainuttakaan Voi sua, onneton Noinko vaikeeta se on Kummaa miten et saa rakastumaan Itseesi et ainuttakaan Yhtään ketään Miten säälittävää Yhtään ketään Miten säälittävää