Löysin sinut kappelista, mietit valoo tulevaa Pelkäsit se häikäisee, sut ainiaaksi sokaisee Olit saanut turvan täältä, kotipaikan ikijäältä Nyt sun lämpö meihin jää, kun täytyy uuteen ennättää Pitkospuilla heinä nousi, Kaupunki vajosi sen taa Joo-o, aika kauemmaksi sousi Antoi kahden olla vaan Veit mut puita halaamaan Opetit surun salaamaan Sait mut uniin uskomaan Uudestaan ja uudestaan Näin ja näin, lennät kulta kaupunkiin päin Korkeammat tuulet sua vie Vie mukanaan Siellä on maa Siel soitto soida saa ainiaan Ei kukaan käy enää valittamaan Löysin sinut kappelista, mietit valoo tulevaa Se valo joka häikäisee, Sut vie kristallilähteelle Sut vie kristaallilähteelle