Ihmiset herää ja valittaa niiku herääminen ois edes itsestäänselvää
Yhet tääl jännittää, pimeää pelkää, armotta potkimas itteään selkään
Toiset haukkumas toisia, mutta kritiikistä itteensä niin sitä mennään
Joutunu miettimään tosissaan, et ketä oikein sit pitää lähellään
Ku on itelleen töissä, nii duunist ei voi saada mitenkään kenkää
Enkä mun sielua myy, itsekunnioituksesta kiinni me pidetään sentään
Elämä sekanen palapeli, kaikki miettii et miten jäsentää
Jos sä oot ettimäs ratkasuu siihen, niin sä voit tutkia ite lähempää
Ja kun vastauksen löydät, niin siitä ei kannata huudella pojille
Ihmiset on vaan niin kateellisia, ja kateus onki sit huumetta monille
Puhun mikrofonille, jotkut tubettaa, ei mulle sovi se
Kaikki menossa kuulemma torille, lähen päätäni tuulettaa lomille
Ottaa välillä muuten vaan koville, mun mieleni kahtiajakautuu
Ootan et akut taas latautuu, mun sisäinen Basquait vapautuu
Liian kauan jos paikallaan makaa, ennen pitkään tuut pian lamautuu
Vaik krooniselt tuntuu karanteeni, oon varma et kaikki viel avautuu
En kuulu siihen prosenttiin
Vaik oon juossu, aina lyöty nenän eestä ovet kii
Ota iisisti vaa, pieni hetki paikallaan
Mitä? Miks? Milloin? Nää kaikki selvii aikanaan
Mä oon kiitollinen
Mä oon kiitollinen
Mä oon kiitollinen
Mä oon kiitollinen, kiitollinen, mä oon
Ottanu pikkase taukoa kaikesta, et saisin takas mun fiiliksen tähän
Nauttinu hetkistä, hankkinu kokemuksia, nyt kylmäks nää riimit ei jätä
Mieleni heikko on houkutuksille, siks joutunu itteeni hillitsee vähän
Nuorena haaveissa villi elämä, mut siihen on ollu kyl siisti herätä
Et musalla itteni silti elätän, siitä mä unelmoin junnuna aina
Aina ei ehdi ees nukkua, joutunu kakskytäviis kasi hulluna painaa
Vaik oon tääl viihdyttämässä, nii en tänne tosiaan tullu vaa bailaa
Kokenu taka-iskuja sen verran, niin et mä en moniikaan juttuja maindaa
Koittanu pysyä optimistisena vaikkei se helppoa ookaan
Koittanu rentoutua täällä ei tarvi etelän lentoja oottaa
Koittanu löytää mun rauhan, en kaivannukaan Livin la vida locaa
Parempi kulkea paljain jaloin ku täyttää noi saappaat liian kookkaat
Mieli tyhjänä, kirjottajan blokis pöydällä entinen suti
Luurit vaa syvälle päähän, tää musa ollu alust asti mun henkinen tuki
Mitä jos tekisin biisin taas, ja siitä eeppinen tulis
Vastaanota nää aallot, oon keskellä episentrumis
En kuulu siihen prosenttiin
Vaik oon juossu, aina lyöty nenän eestä ovet kii
Ota iisisti vaa, pieni hetki paikallaan
Mitä? Miks? Milloin? Nää kaikki selvii aikanaan
Mä oon kiitollinen
Mä oon kiitollinen
Mä oon kiitollinen
Mä oon kiitollinen, kiitollinen
Mä oon kiitollinen, niin kiitollinen
Mä oon kiitollinen, niin kiitollinen
Mä oon kiitollinen, niin kiitollinen
Mä oon kiitollinen, kiitollinen
Mä oon kiitollinen, kiitollinen
Mä oon kiitollinen, niin kiitollinen
Mä oon kiitollinen, niin kiitollinen
Mä oon kiitollinen, kiitollinen