Oli kerran mato, Mauno nimeltään Ja se kastemato, ei tietenkään Voinut mitään muuta, kuin olla vaan Pihan perällä, ruohonjuuritasollaan Mutta Mauno Mato, hän tahtoi niin Että häntä aina vain kehuttiin Mauno Mato tahtoi olla kuuluisa Mutta kun hän asui ruohonjuuritasolla Mauno Mato kiipimään pylvääseen lähti Ja huusi mennessään "Tahdon olla tähti!" Tuli siihen varis, ja kysyi Maunolta "Tahtoisitko lentää sä ekaluokassa?" Kaikki huusi "Kato!" "Se on Mauno Mato!" "Hei, hei, kato!" "Se on Mauno Mato!" Niin Maunoa vietiin ylös korkeuksiin Mutta Maunon päätä huimasi niin Mauno alas tahtoi, pihan perälle "Minä kuulun ruohonjuuritasolle" Kaikki huusi "Kato!" "Se on Mauno Mato!" "Hei, hei, kato!" "Se on Mauno Mato!" Nyt hyvin menee Mauno Madolla Mauno töitä tekee takapihalla Puutarhaa hoitaa, sen kaunistaa Mauno Mato ruohonjuuritasolla Ja toiset sanoo "Kato" "Se on Mauno Mato"