Suruni vanki tässä kolkossa maassa Mieleni maalaa kylmän auringon Rakkaus muistoiksi muuttunut on Yksin jäänyt Iskiessään kaipaus rikkoo sydämen Kaiken onnen alleen peittäen Varjojen mailla yksinäinen sielu kulkee Kohti pimeää ilman toivonkipinää Pelon vallatessa pienet silmänsä sulkee Vaipuen yksin ikuiseen ikävään Raskas mieleni maassa Kerään rohkeutta huomiseen Surulleni lupauksen annan ikuisen Suruni kanssa Kaksin kaunista luoden Valheiden verkkkoon kietoutuen Varjojen mailla yksinäinen sielu kulkee Kohti pimeää ilman toivonkipinää Pelon vallatessa pienet silmänsä sulkee Vaipuen yksin ikuiseen ikävään Nyt sinut syliini suljen Nyt sinut syliini suljen