Näätkö kun hymyilen tos valokuvas, Oon yhä sama ihminen joka sinuun rakastui ja tahtoi kaiken kestää. Aina en löydä sun luokses, vaikka vierellä seisot. Mut kaiken mä teen sun vuokses, uskothan? Se oon minä, sama hän, Joka vannoi että tulkoon mitä vaan, Mä en pelkää kun sä oot siinä mun vierellä. Ei kukaan, ketään, mitään, ei niin kuin me. Tää on kun Fellinin elokuvast, Me ollaan kun kaksi kulkurii, totta ja fantasii. Ne, jotka kaiken kestää. Vaikka et löytäis mun luokse, silti vierellä seisot. Mä teen mitä vaan sun vuokses, uskothan? Se oon minä, sama hän, Joka vannoi että tulkoon mitä vaan, Mä en pelkää kun sä oot siinä mun vierellä. Ei kukaan, ketään, mitään, ei niin kuin me. Se oon minä, sama hän, Joka vannoi että tulkoon mitä vaan, Mä en pelkää kun sä oot siinä mun vierellä. Ei kukaan, ketään, mitään, ei niin kuin me. Ei niin kuin me.