Aurinko ei todellakaan tänne enää loista Eikä aallot tosiaankaan rantaan lyö Sun numerosi tänään almanakastani poistan Etten soita sulle enää joka yö Valehtelisin, jos väittäisin mun öisin nukkuvan Kun en muutakaan oo vielä keksinyt, vain kattoon tuijotan Viidestoista päivä ilman sua Ja kaljaa Sen pitäis helpottaa, en mä menis vannomaan Ei jäljellä oo paljon ilman sua Ja kaljaa Ehkä se helpottaa, mut en menis vannomaan ♪ Linnut eivät todellakaan täällä enää laula Eikä taivaalla ees tähtösiä näy Mun korvissani kaikuu enää osastoni aula Hartain toiveeni on ettei kukaan käy Liiottelisin, jos väittäisin mun päivin valvovan Kun en muutakaan oo vielä keksinyt vain kattoon tujotan Viidestoista päivä ilman sua Ja kaljaa Sen pitäis helpottaa, en mä menis vannomaan Ei jäljellä oo paljon ilman sua Ja kaljaa Ehkä se helpottaa, mut en menis vannomaan ♪ Mun sydämeni kohta varmaan sykkimästä lakkaa Koht ei silmätkään enää itkeäkään voi Sun hammasharjan tänään kyllä roskakoriin nakkaan Enää kertaakan my only one ei soi Valehtelisin, jos väittäisin mun öisin nukkuvan Silti painajaisen päivisinkin vain ootan loppuvan Viidestoista päivä ilman sua Ja kaljaa Sen pitäis helpottaa, en mä menis vannomaan Ei jäljellä oo paljon ilman sua Ja kaljaa Ehkä se helpottaa, mut en menis vannomaan