Turtunut kaikkeen ympäröivään Väkivaltaan, tuhoon, kuolemaan Tunteet märkivät ulos kehosta Vain ontto kuori pitää ruumista kasassa Mikään ei pysty satuttamaan Mikään ei pysty koskettamaan Kuin katselisi kaikkea takaa saastaisen lasin Puhtaus on kuollut mukana muiden tunteiden Vienyt mukanaan kaiken kauneuden Kaiken rakkauden, kaiken hyvyyden Ontto ruumis kantaa elämän irvikuvaa Tuntematta lainkaan rakkautta taikka vihaa Köydestä tehty solmio, koristaa kaulaa harmaata Silmät kuolleet kuvastavat viimeisiä tunnetiloja Sielu tarpeeton kuollut sinun sisältä Elämän oman olet nyt riistänyt itseltäsi Mikään ei pysty satuttamaan Mikään ei pysty koskettamaan Vienyt mukanaan kaiken kauneuden Kaiken rakkauden, kaiken hyvyyden Katsomalla liian kauan syvyyteen Löydät itsesi sieltä Löydät oman tuhosi