Tuulelta suojaan juoskaa Kaatuvan kaupungin huomaan Harmaiden seinien kantaan Murtuvan asvaltin pintaan Vaihtuuko kuu täällä koskaan Aurinkoon lohduttavaan Kaamoksen keskeltä huokaa Lämpöä, lohtua suokaa Hukuta se, kadota se aave Joka sinua synkkiin varjoihin täältä vie Hukuta se, kadota se Unohda ne, jotka sinua vie Hiljaisuus viimein kun laskee Kuulla voi vaimean äänen Laidoilta luotojen huokaa Kallion kätköistä kuiskaa Hukuta se, kadota se aave Joka sinua synkkiin varjoihin täältä vie Hukuta se, kadota se Unohda ne, jotka sinua vie Kaukaa saapuva aalto Huuhtoo rannalle sen Kaipuun katseet huomaa Lautan pienoisen Hukuta se, kadota se aave Joka sinua synkkiin varjoihin täältä vie Hukuta se, kadota se Unohda ne, jotka sinua vie Hukuta se, kadota se Unohda ne, jotka sinua vie