Menin minä kerra Kottilaan
Noita paikkakunnan
Tapojakin oppimaan
Oli siellä kuuliaiskekkerit
Jossa heilu ne
Pullot ja lekkerit.
Ei kutsuttu ollut
Mua vieraaksi
Vaan kunnia oli
Mulla kuokaksi
Ja niinhän se kävi,
Että ilta multa
Meni noissa Kottilan
Kuuliaistanssissa
Heti kun sisälle töllähdin
Ja haju se nenähän pöllähti
Ovensuun nurkas
Oli porsaita
Kukko ja kanat oli kukaalla
Pärekoris hyppeli vasikka
Ja tupa oli puolilla lapsia
Vaan niinhän se kävi,
Että ilta multa
Meni noissa Kottilan
Kuuliaistanssissa
Hanuri kun alko potpottaa
Ninn kanat alko
Kiukaalla kotkottaa
Vasikkakin siitä niin innostu
Että tahdissa tanssi
Kuin riivattu
Porssat kolisteli kuppia
Ja kakrat ne kiljuivat tuttia
Mutta niin sitä mentiin
Että liepeet ne lenti
Noissa Kottilan
Kuuliaistanssissa
Ja kun morsian
Ryyppäsi kulhosta
Niin sekös oli
Lystiä sulhosta
Joka lähenteli uunin pelliä
Ja kauhalla huiteli velliä
Vieraat ne tuuppivat toisiaan
Ja aina oli rymyä ja roikinaa
Mutta niin sitä juotiin
Niin paljon kun tuotiin
Noissa Kottilan
Kuuliaistanssissa
Loppu se oli perin hassua
Kun kymmenen
Pientä nassua
Nurkasta lattialle asteli
Ja vinosti he vierahia katseli
Kantkin lentohon hätkähti
Ja ne mni että lattia lätkähti
Mutta siihen se suli
Kunnes loppukin tuli
Noissa Kottilan
Kuuliaistanssissa