Jälkeen aamun seikkailujen
Kun on aika päiväunen
Lähden metsään peiton mukaan
Otan paikkaan jot ei kukaan tiedä
Mulla salareitti sinne on
Sen kuuset peitti
Polku johtaa vihreälle
Pehmeälle mättähälle
Siihen laitan hiljaa pääni
Kuuntelen kun huilun ääni
Kaikuu kuusen latvustossa
Keijut soittaa laulun jossa
Tarina on tehty meistä,
Metsän pienimpien teistä
Levon hetken aika entää
Keijut vierelläni lentää
Mulla metsässä on aarre soma
Sammalkehto ikioma
Alla aarnikuusipuiden
Piilossa silmiltä muiden
Metsässä on aarre soma
Sammalkehto ikioma
Keijut mua vartioi
Huilut hellät mulle soi
Äidistä mä unta nään
Kuinka hän mua sylissään
Kantaa kun mä väsynyt oon
Kietoo hellään kainaloon
Hän ei mua koskaan jätä
Kehdossa nään unta tätä
Pitkään uinun, herään siihen
Kun mä tunnen keijun siiven
Kosketuksen poskellani
Nousen ylös kehdostani
Sammal tuoksuu lämpimänä
Polkua käyn virkeänä
Metsän halki varovasti
Keijut vie mut kotiin asti
Huiluillaan ne mulle soittaa
Kohta uudet leikit koittaa
Ain