Maailma seisoo paikoillaan, ja kaikki viisi planeettaa.
Aurinko, kuu ja tähdet, kumartavat kiertolaisina.
Kaikki tietävät sen, keskellä on ihminen.
Ja taivaan rannan takana, maa loppuu alta jalkojen.
Viisas, viisas ihminen.
Oletko kutsunut esiin aamun?
Käskenyt aamuruskon paikoilleen?
Oletko kutonut taivaan hunnun?
Hengittänyt pilvet radoilleen?
Maailma kun käy radallaan, se tarkalleen kun lasketaan.
Aurinko, kuu ja tähdet, voidaan viimein laittaa tuottamaan.
Ja tekniikka viimeinen, piankäyttöön saadaan sellainen.
Ettei edes aika vanhenna, ja elämä on ikuinen.
Viisas, viisas ihminen.
Oletko kutsunut esiin aamun?
Käskenyt aamuruskon paikoilleen?
Oletko kutonut taivaan hunnun?
Hengittänyt pilvet radoilleen?
Oletko luonut maailmaan valon?
Saatko pimeyden tottelemaan?
Siirrätkö juuriltaan kallion, joka edessäsi kohoaa?
Tänään ihminen on vain sattumaa.
Ja ehkä huomenna sielut voidaan poistaa kokonaan.
Vaan mihin ikinä johtaakaan, meitä viisaat miehet maan, entäpä jos joudut vastaamaan.
Oletko kutsunut esiin aamun, käskenyt aamuruskon paikoilleen.
Oletko kutonut taivaan hunnun, hengittänyt pilvet radoilleen.
Oletko luonut maailmaan valon.
Saatko pimeyden tottelemaan.
Siirrätkö juuriltaan kallion, siirrätkö juuriltaan sen kallion, joka edessäsi kohoaa.
Joka edessäsi kohoaa.