Taivas tummuu hiljalleen Usva peittää pinnan veen Kesä taakse jälleen jää Vielä hetken se lämmittää Väriloistoon kirkkaimpaan Luonto pian taas puhkeaa Päättyy aika auringon Kaiken summa siinä on Ajan virrassa kuljetaan Kuin tuo joki uomassaan Ainut mikä varmaa vain on Suunta sen on muuttumaton Miehet vaihtuu, mut' joki vaan Väsy ei kai milloinkaan Niin kuin pisara virrassa sen Murheineen on ihminen ♪ Valo voittaa pimeyden Taittuu selkä kaamoksen Räystäät tippuu, sulaa jää Luonto sykkii taas elämää Tänne synnyin, tänne jään Aika kun on painaa pää Siihen asti taivallan Nauran, itken ja rakastan Ajan virrassa kuljetaan Kuin tuo joki uomassaan Ainut mikä varmaa vain on Suunta sen on muuttumaton Miehet vaihtuu, mut' joki vaan Väsy ei kai milloinkaan Niin kuin pisara virrassa sen Murheineen on ihminen Ajan virrassa kuljetaan Kuin tuo joki uomassaan Ainut mikä varmaa vain on Suunta sen on muuttumaton Miehet vaihtuu, mut' joki vaan Väsy ei kai milloinkaan Niin kuin pisara virrassa sen Murheineen on ihminen