Samalla tavalla
Mies herää
Jokaisena armon aamuna
Toistaa samoja asioita
Sydämelläänkin sama vanha unelma:
Hän tahtois siihen aikaan ennen kuin puutalot purettiin
Pappilakin vaihdettiin betoniin
Hän antais piu-paut lipereille kaulassaan ja lähtis seikkailemaan
Hän olis elokuvan Kaarlo Vatanen,
Ja vuoksi yhden jäniksen menis läpi muurien
Olis elokuvan Kaarlo Vatanen, perään villipetojen sauvois yli rajojen
Antais tuulten kuljettaa sattumasta sattumaan
Ei kai ainoastaan hän syntynyt kuolemaan
Luminen erämaa
Tuuli kantaa elohongan hiljaista narinaa
Tai ranka suvessa raukeana loikoilemassa villiniityn kehdossa
Hän tekis mitä tahtois
Ei pelkäis kummoista kuolemaa
Elämänsä itse sais omistaa
Hän antais piu-paut kiltteydelle valheineen
Ja syöksyis vapauteen
Hän olis elokuvan Kaarlo Vatanen ja
Vuoksi yhden jäniksen menis läpi muurien
Olis elokuvan Kaarlo Vatanen, perään villpetojen sauvois yli rajojen
Antais tuulten kuljettaa sattumasta sattumaan
Ei kai ainoastaan hän syntynyt kuolemaan
Mutta ei
(Ei ei)
Hän nousee polviltaan,
Vaivihkaa pyyhkii silmäkulmiaan
Pitää sunnuntaille saarna kirjoittaa
Hän olis elokuvan Kaarlo vatanen ja
Vuoksi yhden jäniksen menis läpi muurien
Olis elokuvan Kaarlo Vatanen, perään villipetojen sauvois yli rajojen
Antais tuulten kuljettaa sattumasta sattumaan
Ei kai ainoastaan hän syntynyt kuolemaan