Me käymme yössä läpi valjun auringon Kun kuuhut kumma kuollut on Ei käsin tunnu pimeys niin tummalta Jos kosken aamun kastetta On aivan yksin Kuin odottaisi aamuaan Yön elää aina uudestaan Kadonneet Aikain aavojen alle Hävinneet Kaste taipuu kuuralle Katoan Aikain aavojen alle Eivät sinne päädy hiutaleet ♪ On aika tullut suden nuolla haavojaan Sen morsian ei ajassaan Voi löytää unta, jonka kuuhut tiennyt on Kun kesäyö on auringon Yö nyt hellä Se kaataa heikon hauraana Ja jatkaa päivän paikalla Kadonneet Aikain aavojen alle Hävinneet Kaste taipuu kuuralle Katoan Aikain aavojen alle Eivät sinne päädy hiutaleet Kadonneet Aikain aavojen alle Hävinneet Kaste taipuu kuuralle Katoan Aikain aavojen alle Eivät sinne päädy hiutaleet