Eskiyön auringon leimun alla Itä ja länsi, vasen ja oikea Lyövät kättä Ja näiden peijaisten herra näyttäytyy Samalla eleellä siunaten ja myrkkyä sylkien Kuin mikäkin aabrasaksi Nahkansa luovana lapakyynä Kasvojaan ja muotoaan vaihtaen: Hetkessä lempeä pantokraattori Seuraavassa ankara lohikäärmekristus Kolmannessa heimoni muistin perukoilta pintautuva Norjan petollisen rakkikoiran mestaama jomali Irtileikattua päätään roikottaen Kuin kaatunut jumalan kasakka Ja lopulta vain saarninen korento Ikipuinen pirunpuntari Maan ja taivaan välillä