Tuhatkaksisataa vuotta sitten he merten yli saapuivast Luostareita ja kirkkoja vastaan he aseensa nostivat Valhalla heidän sydämensä yhdisti Kun yli vieraiden maiden sodan laulu jylisi Sotahuudoi he lailla myrskyn taistoon kävivät Ja Wotanin silmän alla vihollisensa löivät Taistelun huumassa miekat taittoivat valoa Ja niittivät juurta jaksain arvotonta eloa Moni isämme vuosien takaa löysi loppunsa Mutta ei tuntenut pulaa tai surua kansansa Sillä täynnä kunniaa oli Pohjolassa kuolemansa Valkyyriat oppainaan he aloittivat matkansa Kohti elämää ikuista Valhallan saleissa Ja kunniaa pyrkimyksiin elämästä voitossa Kirkkoja poltetaan kuten ennen myös nykyisin Sillä sydämissä jälleen palaa liekki Wotanin Ja jonain päivänä vihdoi viemme viimeisen voiton Kristitty kansa kohtaa kuoleman aamunkoiton