Niin, veit mut teidän tien baariin ja siellä oli juuri sopivan hämärää. Mun silmät eivät kestä tätä vitun kevättä. Vaikka onhan se kivaa, kun lehdet alkaa kasvaamaan, Ja ihmiset toisiaan panemaan eikä vaan kotonaan runkkamaan, Ja kurkkimaan näkiks kukaan kun säleverho onkin avoinna. Niin levoton syke rinnassani, Että luulin etten pystyisi ees jammaamaan biisin mukaan silloin, Kun puhe hetkeks katkeaa Sä otit tuopin, mä kysyin onks "Laitilan sitruunasoodaa?", no arvaa oliko? Sä sanoit mua pöydässä kultsipultsiksi ja mä tajusin et sä oot mun elämän valo. Se oli se hetki kun mä avoimesti hymyilin ja sirkutin sitten sulle jotain hölmöä. Mä en ollu muistanu ottaa pariin päivään mielialalääketta ja sähköiskut alko ja mä luulin, et hei tää on rakkautta! Sit mä muistin miten hommat on ja otin lääkkeen ja tunnin päästä tajusin, et tää on rakkautta sittenkin, Beibi, niin tää on rakkautta, jee jee, darling, beibi, must be quite much love.