Vilja hiljaa lakoaa Näkymätön käsi puita taivuttaa Outo kohina kasvaa Varjo kohoaa metsän takaa Kesken heinäkuun helteitä Valo väistyy ja häviää äkkiä kuumaan kesään Tulee sinistä ja pimeää Ja ennen ensimmäistä pisaraa Salama halkaisee taivaan Valtava valkoinen välähtää Ja aivan samaan aikaan Kaiken peittävää jyrinää Parempi on mennä sisään Nouse portaat yläkertaan On ovi auki edelleen Pieneen huoneeseen Tule ikkunaan Astu lähemmäs katsomaan Tuuleen ja sateen voimaa Silloinkin oli heinäkuu Ja vaikka paljon muuttuu Jokin jättää jälkensä Viime yönä tässä talossa Ei nukuttu silmäystäkään Se oli niitä öitä Kun talon ullakon asukki Koko yön kuljeksi Se ehkä myrskyä odotti Se tätä päivää niin odotti