Tänään Aurinko paistoi toisin tänään Itään Valo illaksi jäi häilymään Vastarannalle nousee uusi kuu Kulkiessaan se latvoja taivuttaa Sen liikkeen voi silmä erottaa Täältä mihin metsä loppuu Ei suuret aallot Löydäkään rantaa Ei tuuli tahdo Kantaa ääntäkään Täällä retkellä on kaikille selvää Että ilman muita Kukaan ole mitään Katseet: Meillä kaikilla käy silmät nurin Suoraan Hetken voimme nähdä sisimpäämme Ja vaikkei näky saakaan riemastumaan Voimme sanoa oppineemme kestämään EI aika onneksi armahda ketään Ja polun päästä uusi matka alkaa Heräämme huomaamaan Uneksi luulemamme totta oli Ei siis ollut mahdollistakaan Nukkua onnemme ohi Veneen Vesille työnnämme usvaiseen yöhön Veneen Joka kuten tämä päinä On nimetön