En koskaan riisunut mun sormusta En koskaan pukeutunut mustaan Peittämättä jättää päätin peilit Paikalleen hämähäkinseitit Naapurin lapset toisensa olkapäilleen nostaa Nähdäkseen ikkunasta sen naisen josta Kiertää kylillä huhu Hän öisin seinille puhuu Ja seinät vastaa Ei mitään jumalaista niin saa pitää Ku enkelitkin kadehtii Tein sulle alttarin Päälle vanhan piirongin Siinä poltan kynttilää Tuoreet ruusut tarhasta kerään Ne lasken alle sun kuvan Lähetän lentosuudelman Sinne missä ootkaan nyt Kuiskaat en koskaan lähtenyt Tässä huoneessa hengitys huurtuu Vaik ois helteinen heinäkuu Talon kaikki kellot seisahtuu Joka aamu viis yli kuus Naapurin äidit lapsiaan käyvät taas torumaan Ettei niil oo asiaa lähelle mun puutarhaa Ne on kylillä kuullut et talven läpi mun ruusut Verenpunaisina kasvaa Ei mitään jumalaista niin saa pitää Ku enkelitkin kadehtii Tein sulle alttarin Päälle vanhan piirongin Siinä poltan kynttilää Tuoreet ruusut tarhasta kerään Ne lasken alle sun kuvan Lähetän lentosuudelman Sinne missä ootkaan nyt Kuiskaat en koskaan lähtenyt