Kaikki päättyy aikanaan
Kaikki syntyy luopumaan
Kaikki tiet vie tuonelaan
Elämä liittyy kuolemaan
Ja juuri siksi mä omistan, sulle laulun kauneimman
Annoit mulle unelman, matkan uskomattoman
Ootko siellä, kun mä tuun?
Saanko taas sua koskettaa,
Kohta kun kylmenee ja värit katoaa?
Onko vielä ikuisuus, jonka kanssas viettää saan?
Onko palkinto vain hulluus, lupa unohtaa?
Sanoinko koskaan sitä sulle, kuinka paljon rakastan
Hetkiä joita annoit mulle, avasit sun maailman?
Ja kohta kun et enää kuule, vaikka kuinka huutaisin
Ei oo lääkettä kaipuulle, vain kultareunus muistoihin
Uusi päivä, uusi tie
Eilisen aika multa vie
Ja vaikka kuinka mä taistelen niin palaamaan mä pysty en
Lehdet puissa jo havisee kun vielä muistan sun sanoneen
Kuinka uskot rakkauteen
Kuinka uskot rakkauteen
Sanoinko koskaan sitä sulle, kuinka paljon rakastan
Hetkiä, joita annoit mulle, avasit sun maailman
Ja kohta kun et enää kuule, vaikka kuinka huutaisin
Ei oo lääkettä kaipuulle, vain kultareunus muistoihin
Kultareunus muistoihin
Kultareunus muistoihin
Pidä kiinni vielä hetki, kuivaa sun kyyneleet
Annetaan kaikki anteeksi, menneisyyden murheet
Kun sä muutut tähdeksi, jota ihmiset katselee
Ja kyynelten virta kauniit kukat kastelee
Sanoinko koskaan sitä sulle, kuinka paljon rakastan
Hetkiä joita annoit mulle, avasit sun maailman
Ja kohta kun et enää kuule, vaikka kuinka huutaisin
Ei oo lääkettä kaipuulle
Sanoinko koskaan sitä sulle, kuinka paljon rakastan
Hetkiä joita annoit mulle, avasit sun maailman
Ja kohta kun et enää kuule, vaikka kuinka huutaisin
Ei oo lääkettä kaipuulle, vain kultareunus muistoihin
Vain kultareunus muistoihin
Kultareunus muistoihin
Kultareunus muistoihin
Kultareunus muistoihin
Kultareunus muistoihin