En tiiä
Miten jaksat mua vielä?
Tämä kylmä kaupunki kun nukkuu,
Mä saavun kotiin ja niin nukut sinäkin
En laita valoi päälle, ettet sä suutu
Viel lasillinen jäävettä sit tuun nukkuu
Sun vieres on mun turva,
Mut mun on vaikee saada unta
Aamuun asti mä katson sua,
Mietin et täst ei voi enää irtautua
En tiiä, miten jaksat mua vielä
Se kovaa ja korkeelta pudottaa,
Kun tietää olevansa valmis
Kaiken tuhoomaan
En tiiä, miten jaksat mua vielä
Oon huorannu omaa nimee,
Tuhonnu ihmissiteitä
Osaa niistä en saa takas enää mitenkää
Oon itsekeskeinen vahva, taipumus omaa kehuu
Kun tuun hylätyks, en koskaan itke en puhu
Kuulemma teflonii
Narsismii ja betonii
Äiti jo sano maksat luonteestas viel verosi
Se nurkka mihin käytösmallit köytti mut
Sieltä sä löysit mut
Ja nyt ku
Aamuun asti mä katson sua,
Mietin et täst ei voi enää irtautua
En tiiä, miten jaksat mua vielä
Se kovaa ja korkeelta pudottaa,
Kun tietää olevansa valmis
Kaiken tuhoomaan
En tiiä, miten jaksat mua vielä
En tiiä mistä alottaa
Niin paljon sanottavaa etten löydä sanoja,
Mä oon niin levällään mä oon sekasin,
En panttaa enää tätä niin oksennan sen,
Pilaan aina sun päivän mun käytöksellä,
Joo sun äijä on pommi, räjähdysherkkä,
Ja musalta vain kuulet mun tunteista,
Mä oon ku frankenstein, pulteissa,
Sul ois tuol kysyntää,
Mut fiilaat nykystäs,
Mä mietin ku halaat tyynyäs,
Et miten viel sä pysyt tääl?
Se kovaa ja korkeelta pudottaa,
Kun tietää olevansa valmis
Kaiken tuhoomaan
En tiiä, miten jaksat mua vielä
Se kovaa ja korkeelta pudottaa,
Kun tietää olevansa valmis
Kaiken tuhoomaan
En tiiä, miten jaksat mua vielä