Olen palanut halusta suudella sinua,
Kuunnella sinua
Nyt olen elämäni kirjan uudella sivulla
Oppineena tuntemaan kipua
Sietämään sitä
Tulenko koskaan tietämään mitä silloin ajattelit
Kun hiljaa tajunnastani ulos sanat revit
Aika on tappava voima ja se on tappava noin vaan
En jaksa jaloilla itseäni kantaa
Hukun itsesäälin valtaan
Vaikka ruotoni ruostuisivat lauluni lahoaisivat
Piirteeni multaan vajoaisivat
Tavuni taittaisivat matkansa pakolaisina
Oli vaikea päästää irti vielä
Silti tiedät että elävänä arvostin juurtumista
Katse maassa niin että puutu niska
Maa on meidän jokaisen lopullinen kohtaamispaikka
Sinne en oo valmis lainkaan
Mutta se kutsuu minua
Raadot kuin seireenit
Taas voin kuin eilenkin
Päivät suren tunteja
On minulla vain unenpuute
Ja haluttomuus
Olen kadottanut halut tomuus
Joka jäi jälkeesi kun lähdit
Kun alkoi uusi aika
Olen kadottanut syyni pelätä
Samalla syyni herätä
Olen kiinnostunut vähän kaikesta
Mutten paljon mistään
Arvon missä kulutan ohi lipuvat päiväni
Näin hävis kaikki ne yöt jotka vietin miettien
Vallassa viettien
Saanko mistään mitään irti
Katkon viisarit
Sammutan auringon ja kuun
Jätän jäljelle vain etäiset tähdet
Kalenterini kaavoilla haaveitani haavoitan
Irti kahleista repäisen kädet
Tulen olemaan onnellisempi
Kuin koskaan aikaisemmin
Menneisyyttäni muuhun kuitenkaan vaihtais en
Irtaudun ajasta joka minua vuoden kituutti
Riisun yltäni ne kuolleet minuutit