Mä oon miettiny yöllä ja ikävöiny ratkasuu,
Mut ei sitä löydy, jos toisen käsistä päästää
Aina tällänen arpii jättää
Ois pitäny jutella enemmän, miten se ois menny kaaoksen keskellä
Vaa pahempaa suuntaa, ei se auta et haukkuu ja huutaa
Väärään suuntaan molemmat mentii, kohdeltii kaltoin, väärin tehtiin,
Mä loukkasin, sä kusetit, revit auki mun sydämen useesti
Miks syytetää virheist, miks meist on tullu näi hirveit
Nii ilkeit toisii kohtaa, ei pitäny erota koskaan
Nyt meit ei ookkaa, piti kestää iha mitä vaan
Nyt mä oon yksin, säki oot yksin, etkä paikkaa mun sydämest saa
Tiedän et sattuu molempii, mikään ei kestä se todettiin
Aina vaa uudestaa ja nyt tää päättyy suudelmaan
Tää suudelma viimeinen satuttaa
Sä sanoit, oikeeta tekniikkaa ei olekkaan
Tahdon kuulla sun äänen ja siihen nukahtaa
Toivon, et nään sut uudestaan
Stressi ja tunteiden puutostila sai sisälläni aikaan ukonilman
Ja huomaamatta tiemme alkoi eroomaan
Se oli utopista kun käveltiin kaksisteen vaik suoraan myrskyn silmään
Yhtäkkii viha meidän välillämme jatkoi vaan yltymistään
Enkä mä päässy sun sateenvarjon alle suojaan
Miks riidellään ja rähistään, kaadetaan haavalle suolaa
Vanhanaikainen parannusmetodi, näin arvet umpeutuu helpommin
Ja helpommin toisen kadottaa, vanha suola voi alkaa janottaa
Eikä mikää täs maailmas saa sitä sammumaan,
Ja nopeesti tehdyt päätökset, ne alkaa vaa kaduttaa
Nyt mä oon vapaa omaan suuntaan kulkemaan
Tää tarina päättyy viimeiseen suudelmaan
Tää suudelma viimeinen satuttaa
Sä sanoit, oikeeta tekniikkaa ei olekkaan
Tahdon kuulla sun äänen ja siihen nukahtaa
Toivon, et nään sut uudestaan
... nään sut uudestaan...
... nään sut uudestaan...
... nään sut uudestaan...
Tää suudelma viimeinen satuttaa.