"Kuntopiiri, tää on kuntopiiri.
Siis hyppää mukaan.
Tää on kuntopiiri, tää on kuntopiiri."
On vuosi kaheksanyheksän ja kiloja kakskyt vähemmän.
Takatukka ja raitaverkkarit, ja lyttyyn astutut lenkkarit.
Mä potkin palloo tosissaan. Saksipotkuja pihassa reenaan.
Pistän numerot 2-0 tauluun, otan pallon tiukasti haltuun.
Oon taitava ku Marco van Basten joka kerta kun palloon kosken.
Mun tossut pimeessä kiiltää kun mä kaduille ryntään.
Keho on mun temppeli.
Se on kaunis ku amppeli.
Tää asia on kaikille simppeli.
Keho on mun temppeli.
Kunto henkinen ja fyysinen.
Molemmat käyttöön tarvitsen.
Joo, kakskyt vuotta siitä kun kuluu. Tunnen rinnassa pistävää kipuu.
Stressii, en saa hommia hoituun. Deadlinet päälleni kaatuu.
Pyyhin otsalta tuskan hikee. Mun naama on kuolemankalpee.
Tuntuu etten yöllä saa henkee. En pysty silmiäni sulkee.
Siks päätin, laitan kuntoon ihmisraunion. Annan keholle sen oikeen huomion.
Koska entinen atleetti on nykyään pelkkä kotletti.
Keho on mun temppeli.
Se on kaunis ku amppeli.
Tää asia on kaikille simppeli.
Keho on mun temppeli.
Kunto henkinen ja fyysinen.
Molemmat käyttöön tarvitsen.
Hiki haisee ja kunto senkun nousee, nousee.
Ja treenin jälkeen fiilis on niin huikee, huikee.
"Kuntopiiri, tää on kuntopiiri.
Siis hyppää sekaan.
Tää on kuntopiiri, tää on kuntopiiri.
Kuntopiiri."
Heitän lenkkarit salikassiin. Lähen juokseen kohti Fressii.
Ekaks treenaan ojentajii, vapailla painoilla hauiksii.
Sit siirryn pectoriin, rutistan absit näkyviin.
Kulmasoutuu, kato peiliin ja lopus penkis maksimii.
Keho on mun temppeli.
Se on kaunis ku amppeli.
Tää asia on kaikille simppeli.
Keho on mun temppeli.
Kunto henkinen ja fyysinen.
Molemmat käyttöön tarvitsen.
Hiki haisee ja kunto senkun nousee, nousee.
Rutista! Paina, paina, paina! Vielä jaksaa!
Ja treenin jälkeen fiilis on niin huikee, huikee.
Syvemmälle, syvemmälle! Paina! Alas asti!